Veneilyä Jasmiinalla: 26.6 Santio-Lappeenranta

72.1 merimailia ajoa tänään. Pitkä päivä tulossa. Yli 10 tuntia. Pitää tehdä voileipiä valmiiksi, kanavilla pitänee keskittyä enemmän ajamiseen kuin kokkailuun ja kun vielä yksin (viimeistä päivää:) matkustaa niin ei ole miehistöäkään apuna.

Reitti on suunniteltu!

Näillä nälkä kuolee...

...mmm

Keli ok. Lämpimämpää voisi olla mutta hyvä kuitenkin kun ei ole pakkasta.

7.40: venäjällä ollaan. Venäjän rannikkovartiosto kutsuu meitä vhf kanavalla 16 luettelemalla englanniksi koordinaatit ja niihin pitää vastata. Kun vastaa niin pyytävät kanavalle 11 jossa voivat kysyä jotain, mm. minne menossa.

Kaikki tämä tietty ymmärrettävällä ja selkeällä (NOT) englannilla. Osaa meidän porukasta ne osasi kutsua suoraan aluksen nimellä, ilmeisesti suomen viranomaisilta saatujen tietojen mukaan.

7.54: takaa tuli venäjän rannikkovartioston alus, ihan Jasmiinan vierestä ja isot peräaallot löi kylkeen. Ne kiersi kaikkien seurueemme veneiden vierestä lukemassa nimet ja rekisterinumerot. Sitten kääntyivät ja tulivat uudestaan Jasmiinan viereen samalle nopeudelle. Siinä niille sitten heiluttelin kun ne kiikaroivat mun pärstääni 15metrin päästä. Piti nypätä autopilot pois päältä siltä varalta että niiden vierellä ajotaidot samalla kun kiikaroi ei olekaan niin hyvää kuin luulevat, ison venäläisen rautapaatin pususta Jasmiina ei pitäisi. En tiedä onko Jasmiinan nimi kaunokirjoitusfontilla haasteellisemmat lukea kuin tikkukirjaimilla olevat vai miksi ne erikseen tuli ihan liki. Vähintään 10cm tuo veneen nimen ja rekisterinumeron korkeus on syytä olla, nimenomaan että viranomainen sen pystyy merellä kulussa ollessa hyvin kiikareillansa lukemaan, vaikka vähän isommassakin merenkäynnissä. Jos se ei sitä lukemaan pysty se voi vaikka päättää nousta alukseen vaikka olis mikä keli. Viranomaisen rautapaatille se ei tietty ole ongelma mutta sun just vahatun segelbåtin kiilto voi siitä operaatiosta ottaa nokkiinsa. Eli halvemmaksi tulee huolehtia että kirjasinkoko on paatin tarroissa riittävä.

VeliVeikeäVenäläinen

Keli ihan jees

Tutkakuvaa avomerellä matkaseuralaisista. Aika isojakin eroja miten näkyy.

Ostrov Vysotskiyn telakka/satamaa

Siitä hyvä mökki, merenrannalta.

Cost Guard, tykit tanassa kannella.

Rannikovartiosto

Kalastajia pienien kumipaattiensa kanssa väylän vieressä.

Viipuri, ohi mentiin.

Suomalainen risteilijä tuli vastaan.

Viimeisen päälle väylänerkit ja hyvässä hoidossa. Kuva otettu lähestyttäessä kanavia eli taitaapa olla suomalaisten rahoittamat.

Ensimmäinen sulku. Sulkua ennen oli venäjän tulli joka oli kiinnostunut ainoastaan veneen rekisteröintitodistuksen kopiosta. Se itse tehty englanninkielinen ei kelvannut mutta kopiot suomenkielisestä kelpasi.

Valo vihreänä ja sininen vilkkuu=aja sulkuun.

Suluissa on kelluva pollari joka siis nousee vedenpinnan nousemisen myötä automaattisesti. Veneen keskiknaapista naru pollariin kiinni siten että löysiä ei kauheasti saa olla niin homma sujuu kuin tanssi. Veneen keulaan kannattaa laittaa se pallolepuuttaja jos on koska perä pyrkii karkaamaan jossain kohtaa nousua. Kauheasti se ei pääse karkuun jos narussa ei löysiä ole. Saattoihan tuo aikaisempi kokemus Ruotsin suluista auttaa yksin matkaavaa.

Keulassa oleva pallo hoitaa homman.

Mikäs se sieltä kanavalla vastaan? Mikäs muukaan kuin toinen Norppa10 :)

Kaunista on kanavalla ja kaikki tiptop.

Hyvin mahtuu

Kanavalla ei juurikaan muita liikkeellä ollut, ainakaan vastaantulevaa liikennettä mutta tässäpä yksi.

Teollisuutta ja pieni satamakin.

Kivaa maisemaa

Viimeisellä sululla ennen Lappeenrantaa (Mälkiä) oli sulku kiinni ja tälläinen liikkennöinti/turistivene tuli sieltä ulos. Sen kapteeni huusi mulle ikkunasta että älä mene sisään sulkuun kun he menee ensin. Kummastelin että eikös ne just sieltä tullut ulos?! Sulkuun en tietty ajannut koska valot punaisina. Tämä matkusta-alus käänsikin kohta ympäri ja ajoi takaisinpäin sulkuun, ohi mennessään kapteeni taas huusi että tule heidän peräänsä sulkuun. Eli semmoista hupia turusteille että alas sulkua ja heti perään ylös. Moista turhuutta.