27-28.6 Lappeenranta

Kaksi päivää Lappeenrannassa. Miehistön lisääntyessä moninkertaistui myös tavarat veneessä. Tilaihmehän tuo Norppa on, kuten markavenheet yleensäkin joten ei ongelmia. 2 aikuista, 3 lasta ja koira.

Hupiakku vetelee viimeisiään. Lepojännite 12.3V ja kuormalla menee alle 12. Maasähkön varassa kun on niin se ei haittaa mutta luonnonsatamassa ollessa ei laitteet kauan toimi. Ratkaisu oli selkeä, motonettiin vanha akku kainalossa ja se jäi info-tiskin tytölle. Uusi 180ah AGM mukaan ja paikallensa. Tällä pärjännee (toivottavasti) seuraavat 8-10vuotta.

Tara mukana akun asennuksessa.

Lättyä välipalaksi

Auringon paisteen lomassa satoi rakeita ja ukkosti.

Paikallisten pååtteja.

Taran kanssa lenkillä.

Paikallisten paatteja 

Lapset belgialaista vohvelia syömässä ja Markku. Lappeenrannassa on menossa kansainväliset markkinat ihan vierasvenesataman vieressä. Kaikkea herkkua siellä paljon myynnissä.

2 paikallisen Norppaa. Välittyyköhän kuvasta mutta toisessa on purjemasto?!?! Kerrassaan omituista, mutt hei, mikä ettei!

Tämä risteilijä täällä huhkii aamusta iltaan.

26.6 Santio-Lappeenranta

72.1 merimailia ajoa tänään. Pitkä päivä tulossa. Yli 10 tuntia. Pitää tehdä voileipiä valmiiksi, kanavilla pitänee keskittyä enemmän ajamiseen kuin kokkailuun ja kun vielä yksin (viimeistä päivää:) matkustaa niin ei ole miehistöäkään apuna.

Reitti on suunniteltu! 

Näillä nälkä kuolee...

...mmm

Keli ok. Lämpimämpää voisi olla mutta hyvä kuitenkin kun ei ole pakkasta.

7.40: venäjällä ollaan. Venäjän rannikkovartiosto kutsuu meitä vhf kanavalla 16 luettelemalla englanniksi koordinaatit ja niihin pitää vastata. Kun vastaa niin pyytävät kanavalle 11 jossa voivat kysyä jotain, mm. minne menossa. 

Kaikki tämä tietty ymmärrettävällä ja selkeällä (NOT) englannilla. Osaa meidän porukasta ne osasi kutsua suoraan aluksen nimellä, ilmeisesti suomen viranomaisilta saatujen tietojen mukaan.

7.54: takaa tuli venäjän rannikkovartioston alus, ihan Jasmiinan vierestä ja isot peräaallot löi kylkeen. Ne kiersi kaikkien seurueemme veneiden vierestä lukemassa nimet ja rekisterinumerot. Sitten kääntyivät ja tulivat uudestaan Jasmiinan viereen samalle nopeudelle. Siinä niille sitten heiluttelin kun ne kiikaroivat mun pärstääni 15metrin päästä. Piti nypätä autopilot pois päältä siltä varalta että niiden vierellä ajotaidot samalla kun kiikaroi ei olekaan niin hyvää kuin luulevat, ison venäläisen rautapaatin pususta Jasmiina ei pitäisi. En tiedä onko Jasmiinan nimi kaunokirjoitusfontilla haasteellisemmat lukea kuin tikkukirjaimilla olevat vai miksi ne erikseen tuli ihan liki. Vähintään 10cm tuo veneen nimen ja rekisterinumeron korkeus on syytä olla, nimenomaan että viranomainen sen pystyy merellä kulussa ollessa hyvin kiikareillansa lukemaan, vaikka vähän isommassakin merenkäynnissä. Jos se ei sitä lukemaan pysty se voi vaikka päättää nousta alukseen vaikka olis mikä keli. Viranomaisen rautapaatille se ei tietty ole ongelma mutta sun just vahatun segelbåtin kiilto voi siitä operaatiosta ottaa nokkiinsa. Eli halvemmaksi tulee huolehtia että kirjasinkoko on paatin tarroissa riittävä.

VeliVeikeäVenäläinen

Keli ihan jees

Tutkakuvaa avomerellä matkaseuralaisista. Aika isojakin eroja miten näkyy.

Ostrov Vysotskiyn telakka/satamaa

Siitä hyvä mökki, merenrannalta.

Cost Guard, tykit tanassa kannella.

Rannikovartiosto

Kalastajia pienien kumipaattiensa kanssa väylän vieressä.

Viipuri, ohi mentiin.

Suomalainen risteilijä tuli vastaan.

Viimeisen päälle väylänerkit ja hyvässä hoidossa. Kuva otettu lähestyttäessä kanavia eli taitaapa olla suomalaisten rahoittamat.

Ensimmäinen sulku. Sulkua ennen oli venäjän tulli joka oli kiinnostunut ainoastaan veneen rekisteröintitodistuksen kopiosta. Se itse tehty englanninkielinen ei kelvannut mutta kopiot suomenkielisestä kelpasi.

 Valo vihreänä ja sininen vilkkuu=aja sulkuun. 

Suluissa on kelluva pollari joka siis nousee vedenpinnan nousemisen myötä automaattisesti. Veneen keskiknaapista naru pollariin kiinni siten että löysiä ei kauheasti saa olla niin homma sujuu kuin tanssi. Veneen keulaan kannattaa laittaa se pallolepuuttaja jos on koska perä pyrkii karkaamaan jossain kohtaa nousua. Kauheasti se ei pääse karkuun jos narussa ei löysiä ole. Saattoihan tuo aikaisempi kokemus Ruotsin suluista auttaa yksin matkaavaa.

Keulassa oleva pallo hoitaa homman.

Mikäs se sieltä kanavalla vastaan? Mikäs muukaan kuin toinen Norppa10 :)

Kaunista on kanavalla ja kaikki tiptop.

Hyvin mahtuu

Kanavalla ei juurikaan muita liikkeellä ollut, ainakaan vastaantulevaa liikennettä mutta tässäpä yksi.

Teollisuutta ja pieni satamakin.

Kivaa maisemaa

Viimeisellä sululla ennen Lappeenrantaa (Mälkiä) oli sulku kiinni ja tälläinen liikkennöinti/turistivene tuli sieltä ulos. Sen kapteeni huusi mulle ikkunasta että älä mene sisään sulkuun kun he menee ensin. Kummastelin että eikös ne just sieltä tullut ulos?! Sulkuun en tietty ajannut koska valot punaisina. Tämä matkusta-alus käänsikin kohta ympäri ja ajoi takaisinpäin sulkuun, ohi mennessään kapteeni taas huusi että tule heidän peräänsä sulkuun. Eli semmoista hupia turusteille että alas sulkua ja heti perään ylös. Moista turhuutta.

Potkurivirta oli matkustaja aluksessa jonkin verran joka aiheutti melkein enemmän virtausta kuin sulutuksen oma virtaus

Lappeenranta. Perillä.

Miehistö siellä jo olikin. Mukavaa nähdä lapset ja vaimo puolentoista viikon siirtoajon jälkeen. Nyt alkaa kesäloma koko porukan kesken.

Lähtö 6.50 Santiolta

Saapuminen 20.15 Lappeenranta

13 tuntia 25 minuuttia.

70,5 merimailia.

25.5 Santio

Lähdön piti olla 7.00. Lähtö siirtyy, liikaa tuulta ja kovan tuulen varoitus päällä.

10.25: Lähtö siirtyy huomiselle, tuuli loppuu huomiseksi kokonaan. Ei viitsi mennä keikkumaan. 

Jasmiina siirrettiin toiselle puolelle kun Merineppis jonka kylkiparkissa viime yönä olin jatkoi matkaansa.

Kapteenin kesäkeittiö

Tuulipäivänä ruokaan tulee panostettua. Tällä kertaa itsetehty salaatti, kaikkea se ikä teettää.

Päivä meni nopeasti ja mukavasti. Vietin kutakuinkin koko päivän matkaseuralaisen Markkun veneessä konffaus puuhissa. LTE antenni ja veneen kiinteä wifi saatiin toimimaan, tuote oli uusi hyvänoloinen promarinen Pro4D laite.

Myös VHF/AIS konffausta nmea0183 väylää pitkin tehtiin mutta tämä jäi kesken.  

Illalla saapui rajavartioston semi-äreät sedät taas. Oli kuulemma ennenkuulumatonta että emme olleet tänään laiturista lähteneet vaikka he olivat leimatkin jo papereihin laittaneet. Eilen vuorossa olleita oli kuulemma moisen pahuuden sallimisesta jo puhuteltukin. Olihan näillä noita natsojakin enemmän eilisiin verrattuna. Eikä varmasti uutta leimaa tipu ennenkuin ihan varmasti tiedämme jatkammeko matkaamme vai emme. Ilmeisesti tämä lähtemättömyytemme oli aiheuttanut heille kovasti ihan toimistossa tehtäviä töitä kun oli veli venäläiselle pitänyt asiasta soitellakin. Nooh, leimat (jo toiset sellaiset!) kuitenkin saimme papereihin. Leppoisihan nuo tässä vuorossa olleet kaverit loppujen lopuksi olivat. Huomenna sitten stsrtti 7.00, oli keli mikä vain! Vaikka leppoisaa tuulta se huomiseksi lupasi, joskin maininkia varmasti tulee riittämään johtuen pitkään jatkuneesta kovasta tuulesta. Pitää sitten laulaa vain "rullaati rullaa" :-)

24.6 Kotka-Santio

Kotkaan saapuessa oli hieno ja aurinkoinen keli.  Laiturilla oli vastassa marinereita useita. Merineppis, Elisabeth, Rumbalotte ja Primavera. Todella mukavaa oli nähdä Marinereita pitkästä aikaa! Kipaisin kaupassa ja sitten saunaan ja illalla ravintolaan marinereiden kanssa syömään. 

Merineppiksen ja Elisabethin miehistöä.

Merineppis on kaunis.

"Ellu"

Syömässä yhdessä

Matka jatkui keskiviikkona 11.45. Tuuli oli todella napakkaa aamupäivän ja vettäkin satoi hurjasti. Mutta lähdön hetkellä se oli tyyntynyt jonkin verran, ainakin hetkeksi. Ennusteet kyllä lupaavat tuulisuutta lisää, ehkäpä olemme jo sitten kanavilla kun seuraava puhuri iskee. Tuleva yö ollaan vielä suomen puolella, Santion rajavartioasemalla, huomenna aamulla sitten venäjälle kohti saimaan kanavaa. Vähän kyllä jännittää. Papereiden täyttämisessä menee kivasti tämä ilta ja eilen selvisi että kaikkia papereita ei edes ollut mukana! Liikenneviraston kanssa sitä tänään selvitettiin ja nyt on tehty käsinkirjoittaen veneen rekisteröinti ja omistajuustodistus englanniksi. Kaksi todistajaa siihen laittaa vielä nimensä ja rumbalottelta löytyy vielä leimasinkin! leimoistahan viranomaiset aina pitää, eikö? :-) huomenna nähdään mitä sanoo veli venäläinen itsetehdystä lomakkeesta ;)

Santiota kohti saavuttaessa Viron suunnasta lähestyi ukkosrintama. Niin oli nusta taivas. Jännitimme ehdimmekö alta pois vai ei. 15minuuttia ennen rantautumista se paukahti päällemme. Vettä tuli ämpäristä kaatamalla, rakeita(!), ja tuuli oli niin voimakas että piti ratista ulko-ohjaamossa oikein rutistaa että pysyy pystyssä. Varsinainen laituriin ajo meni hyvin. Valitsin laiturista tuulen puoleisen sivun ja näin tuuli auttoi Jasmiinan kivasti kylkiparkkiin. Aivan läpimärkänä laiturille ja katsos mitä tapahtui, ulkosrintama loppui, pilvet karkasi ja aurinko tuli. Moinen tuuri.

Siellä se häämöttää, Santio, viimeinen paikka veneilijälle ennen naapuriamme. 

Pyykinpesu päivä!

Kylkiparkissa kun tilaa ei niin kauheasti ollut ja tulijoita paljon

Passin tarkastajat saapuu. Miehistöluettelo 5kpl, passi ja mikä tärkein asia viinaluettelo! Viinaluetteloon merkataan kaikki veneessä olevat juomat. Tippaakaan se ei saa kuulemma venäjän puolella oltaessa lisääntyä, kulua kuulemma saa! Leima viuhui veneessä ja paperit kunnossa. 

Poijjat lähti

Marinerit turisee

Paattia jo alkaa olemaan

Silmä tarkkailee naapuria

Silmä lepää